Mikä siinä on kun suunnitelmat ei taho ikinä mennä niinku olis ollut tarkoitus.
Vaikka siivoaisin asuntoni päivittäin, on se silti sotkuinen, pitäiskö mun heittää tavaroita pois et tää helpottuis.
Juon teetä ja kuuntelen fiilistelymusaa, ulkona sataa kaatamalla ja mietin että kiva lähteä töihin.
Iltatyöt on tavallaan aika perseestä, tuntuu että koko päivän vaan odottaa sitä hetkeä että pitää lähteä töihin.
Oon pitkästä aikaa hiukan kipee, nenä vuotaa ja kurkku kipeenä. Itseasiassa nyt alkaa jo helpottaa, mutta korvissa tuntuu
semmonen paine että varmaan on sit korvatulehdus, vaikkei oo kuumetta tai mitään.
Enkä osaa ostaa vaatteita nykyään. Haluaisin luonnonläheis-värisiä ja tummansävyisiä vaatteita, kuten viininpunasia. Löydän
nettisivuilta kaikkea, mutta itse liikkeestä on aivan liian hankalaa löytää sitä tuotetta loppujenlopuksi.
Tai sitten se onkin huonon mallinen, liian kallis, iso, pieni...
Hiuksienkin kanssa on ongelmia, kun en tiedä mitä näille haluaisin tehdä.
Onneksi en anna syksyn masentaa, enkä muunkaan. Elämä on hyvä. Syksyssäkin on jotain kivaa, ehkä.
